Kondiittorimestari Markku Vengasaho: ”Keliakia oli uuden mahdollisuuden alku”

Markku Vengasaho kuvailee Etelä-Saimaan haastattelussa (12.3.2026) keliakiadiagnoosin olleen hänelle kuin potku palleaan. Hän opetti työkseen Saimaan ammattiopistossa leipuri-kondiittoreja ja oli varma, ettei voisi enää tehdä työtään. Miten hän voisi opettaa, jos ei voisi maistella, neuvoa ja arvioida oppilaiden taikinoita ja leipomuksia?

– Kävelin apulaisrehtori Anne Poutasen luo ja kysyin itku silmässä, voinko enää jatkaa työssäni. Hän rauhoitti minut ja aloimme etsiä ratkaisuja, Vengasaho muistelee kiitollisena.

Työnantajansa kanssa hän alkoi muokata työtään terveys edellä. Viimeiseksi ateriakseen, tai herkukseen, hän nautti ison palan gluteenia sisältävää britakakkua.

Sittemmin hän on leiponut monesti gluteenitonta britakakkua, sillä se on yksi hänen suosikkikakuistaan.

Kolmelle keliakiadiagnoosi

Myös Vengasahon kotona kaikki meni uusiksi, sillä hän sai keliakiadiagnoosin samaan aikaan kuin perheen 4-vuotias poika Samuel ja 6-vuotias tytär Helene. Perheeseen kuuluu lisäksi vaimo Pauliina ja neljä vanhempaa lasta.

– Keliakia tuli ilmi Samuelin heikon pituuskasvun vuoksi. Kun häneltä löytyi keliakia, koko perhe tutkittiin. Pienikokoisena vaimoni oli ennen tutkimuksia varma, että keliakia on peräisin häneltä.

Vengasaho ei ollut ennen keliakiadiagnoosia huomannut itsellään mitään oireita, mutta gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen hän huomasi, että oireita oli ollut.

– Minulla oli ollut vatsan turvotusta ja väsymystä. Gluteenittoman ruokavalion ansiosta vaivat ja päiväunien tarve hävisivät!

Maailman parasta leipää

Lapset sopeutuivat Vengasahon mukaan uuteen ruokavalioon helposti. Vanhemmat päättivät tehdä kotona kaikki ruoat gluteenittomina ja leipoa kaikki leivonnaiset gluteenittomista jauhoista. Vieraille on tarjolla tavanomaisia leipiä.

Gluteenittomat leivät olivat Vengasahon mielestä 12 vuotta sitten kuivia eikä hän edelleenkään pidä kuin harvoista valmisleivistä.

– Onneksi vaimoni leipoo maailman parasta gluteenitonta hapanjuurileipää! hän kehuu.

Konditoriatuotteissa ei Vengasahon mielestä ole gluteenittomuuden suhteen mitään ongelmaa.

– Monet gluteenittomat konditoriatuotteet ovat jopa tavanomaisia parempia. Gluteenittomat leipätuotteet ovat sen sijaan haastavia, sillä ne kuivuvat ja murenevat, hän toteaa.

Uuden opettajuuden alku

Töissä keliakiadiagnoosi edellytti Vengasaholta uudenlaista ajattelua. Hän ei voinut enää tehdä työtään, kuten aiemmin.

– Tarvitsin muita ihmisiä maistelemaan ja arvioimaan opiskelijoiden gluteenia sisältäviä leivonnaisia. Se merkitsi minulle uuden opettajuuden alkua, hän kuvailee.

Vengasaho alkoi kehittää mestari-kisälli-koulutusideaa, haki projekteja ja rahoitusta, jotta Lappeenrantaan saataisiin alan asiantuntijoita kouluttajiksi. Ammatillinen koulutus ei tuohon aikaan huomioinut hänen mielestään lahjakkaita opiskelijoita, vaan keskittyi enemmän erityistä tukea tarvitseviin. Hän pohti, miten lahjakkaille opiskelijoille voisi tarjota mielekkäitä opintopolkuja ja yhdeksi keinoksi osoittautuivat kilpailut. Kilpailuissa menestyneet voivat sitten palata kouluttamaan muita.

– Ammatillisessa koulutuksessa erikoistuminen on tärkeää, Vengasaho korostaa.

Noista ajatuksista muodostui Pastry Saimaa eli Saimaan ammattiopisto Sampossa toimiva konditoria-alan huippuosaamiskeskus, jossa Vengasaho toimii projektipäällikkönä. Pastry Saimaa tarjoaa alan huippukoulutusta, kilpailuvalmennusta, tuotekehityspajoja ja vierailevien huippuammattilaisten ohjaamia mestarikursseja.

Piirakoita Linnan juhliin

Myös riisipiirakat olivat Vengasahon mielestä hänen gluteenittoman elämänsä alkuvuosina kammottavia; kuin tärkkelyspaperia. Reilu kymmenen vuotta sitten hän sai maistaa Karjalasta kotoisin olevan, lappeenrantalaisen Kaija Romppaisen tekemiä riisipiirakoita.

– Ne olivat valtavan hyviä! Pyysin, saisinko mennä seuraamaan piirakoiden tekoa ja sain. Kirjasin mitat tarkasti ylös, kirjoitin reseptin ja vein reseptin koululle, Vengasaho kertoo.

Viime vuonna tuolla ohjeella tehtyjä riisipiirakoita oli tarjolla perinteisten karjalanpiirakoiden ohella Tasavallan presidenttiparin järjestämillä itsenäisyyspäivän juhlavastaanotoilla: ensin veteraanien juhlassa ja sitten Linnan juhlissa.

Vengasaho on toiminut nyt 30 vuotta leipomoalan opettajana. Maaliskuussa Suomalainen Ruokakulttuurirahasto myönsi hänelle tunnustuspalkinnon pitkäaikaisesta työstä suomalaisen kondiittoriosaamisen kehittämiseksi.

Ulkomaalaisille gluteenittomuus vierasta

Vengasahon mielestä gluteenittomuus on nykyisin Suomessa jo verrattavissa laktoosittomuuteen. Molemmat erityisruokavaliot otetaan niin hyvin huomioon. Gluteenittomat raaka-aineet, etenkin erilaiset jauhoseokset ovat kehittyneet hänestä valtavasti.

Ulkomaalaisille gluteenittomuus on edelleen valitettavan usein vieras asia.

– Olemme menossa viikoksi opintomatkalle Ranskaan enkä usko, että voin kovin montaa kurssilla valmistettavaa tuotetta maistaa kokonaisena. Voin hyvin maistaa esimerkiksi eri täytteitä, hän toteaa.

Kun pöytä on täynnä ”hurjan hienoja juttuja”, Vengasaho iloitsee siitä, kun hän näkee muiden maistelijoiden ilmeet. Hänen korkein arvioijansa makutuomarina on oma vaimo.

– Hän on luottomaistajani, johon voin luottaa. Olemme olleet naimisissa 37 vuotta.

Ulkomaan matkoilla Vengasaho kokee kiusalliseksi sen, että ruokapaikat valitaan hänen ruokavalionsa perusteella. Hän tietää, että työkaverit eivät koe asiaa ollenkaan yhtä vaikeana kuin hän itse. Välillä Vengasaho jättää iltaruokailun väliin, jotta muut voivat mennä sinne, minne haluavat.

Ruokavalio herättää ajattelemaan

Keliakia ei Vengasahon mielestä rajoita ammatinvalintaa. Opiskelijoiden joukossa on tälläkin hetkellä muutama keliakiaa sairastava.

– Keliakia opettaa ajattelemaan ja tekemään valintoja. Se pysäyttää ja pistää pohtimaan asioita uudella tavalla. Minut se ohjasi terveellisempiin valintoihin, Vengasaho pohtii.

Ruokavalio on opettanut hänelle myös huomaavaisuutta.

– Lasten kohdalla keliakia on tuntunut välillä pahalta, kun he eivät ole saaneet koulussa samaa kuin muut. Helene kirjoitti aiheesta joskus jopa aineen ja liikutuin, kun luin sitä.

Yhdessä lasten kanssa Vengasaho on harjoitellut pahan olon tunteen käsittelyä.

– Ehkä siinä on tapahtunut henkistä kasvua.

Kurssilta tärkeä havainto

Vengasaho on osallistunut kerran vaimonsa ja keliakiaa sairastavien lastensa kanssa Keliakialiiton järjestämälle gluteenittomuutta tukevalle kurssille. Kuopiossa järjestetty kurssi antoi perspektiiviä siihen, miten muissa ja omassa perheessä suhtaudutaan keliakiaan.

– Huomasimme, ettemme koe keliakiaa ongelmaksi eikä se rajoita meitä. Meillä on hyvin pullat uunissa, hän toteaa tyytyväisenä.

Keliakia ei hänestä ole maailmanloppu, vaikka ihan aluksi siltä tuntuikin.

– Keliakia on uuden mahdollisuuden alku, hän kiteyttää.

Juttu on julkaistu ensin Gluteeniton elämä 3/2026 -lehdessä.